Koittaa ensimmäinen kokonainen päivä Ooppelin omistajana. Olen lähdössä illalla töistä kotiin ja ostokrapula nostaa päätään. Hehkutus, käynnistys

piip piip piip, öljynpaine matala, sammuta moottori

Ennenkun ehdin sammuttamaan, varoitus poistui tietokoneen näytöltä. Uudelleen käynnistettäessä piipitystä ei kuulu eikä varoitus syty mittaristoon. No mitäkähän paskaa se tämä, myiköhän runttiperkele mulle konevikasen auton?!?! Millään muulla tavoin ei oireile, toimii ihan normaalisti. Ja seuraavana aamuna hehkutus, käynnistys

piip piip piip, öljynpaine matala, sammuta moottori

Ja sama homma, varoitus palaa mittaristossa sekunnin kaks ja häviää. Vähän alkaa jo jännittää; tällä pitäs uskaltaa lähteä lomareissulle Katinkultaan, matkaa kertyy. Entäpä jos tämä hajoaa samalla viisiin matkalle, kun se vaimonkin Ooppeli sillon hankinnan jälkeen samaisella matkalla. Että päästäänköhän tällä Nerkoota pidemmälle, sinne hajos bensainkusta turbo sillon neljä vuotta sitten...
Kuukkeli auki, hakuun: "Opel Insignia 2,0cdti matala öljynpaine" ja kuukkeli ehdottaa erästä OCF:n viestiketjua jossa tarinoidaan aiheesta. Sitäpä sitten lukemaan ja ilmenee, että kyseisen moottorin tyyppivika. Öljypumpun imuputkessa on kuminen tiivisterengas joka aikain saatossa kovettuu ja talvella kun öljy on kylmää ja jähmeää, niin ensimmäisellä käynnistyksellä pumppu imaisee ilmaa kitusiinsa sen tiivisteen ohi ensimmäisen parin sekunnin ajan. Sen huomaa tietokone

piip piip piip, öljynpaine matala, sammuta moottori

Vaiva ei kuitenkaan ole aivan hirvittävän vakava, eräskin Opelfoorumilainen kertoi tuossa ketjussa, että hän on ajanut 200tkm sen jälkeen kun varoitus ensimmäisen kerran tuli tekemättä asialle mitään ja vielä vaan auto pelaa. Toiset varoittelee, että hyvä se on silti vaihtaa, on niitä maailmalla nokka-akseleitakin katkeillut kun se alkaa enemmän vetää ilmaa kitusiinsa ja puottaa öljynpaineen jatkuvasti matalaks. No eipä siitä, soitto vakiopajalle, että tämmöstä settiä tällä kertaa. Tilaa tiiviste ja muu tilpehööri, niin minä tuon Ooppelin. Pari viikkoa minä sillä ajelin tuo vika päällä, ennenkun saatiin korjuuaika sopimaan. Muutaman kympin tiiviste, jokunen tunti töitä, hieman alle neljänsadan lasku tuli siitä lystistä. Pajaukko sanoi, että on tuolla öljypohjassa ennenkin käyty, ei ollu tehtaan liimalla pohja enää kiinni.
Sen jälkeen Ooppeli on toiminu moitteetta. Oppiva vaihdelaatikko tosin oppii vähän liian nopeasti huonoille tavoille. Kotoa kun lähden töihin, niin sehän on maaseutua ja kaheksankympin rajoitusta. Rauhalliset parit kiihdyttelyt kylmällä koneella parista risteyksestä, jonka jälkeen maantietä 30km. Laatikko vaihtaa kutoselle asti ihan nätisti, kunhan käyttää nopeutta mittarin mukaan hetkellisesti hieman yli 90kmh, muuten jää viitoselle. Kun kutosen saa sisään, niin sitte ymmärtää mennä sillä. Kun todellinen nopeus on noin 85kmh on koneessa 1500rpm kierroksia.

Mutta! Kun lähden töistä kotiin, joudun ajelemaan hetken kaupungissa ja liikennevaloissa ja sitten lopuksi kiihdyttämään moottoritielle. Niin siitäpä jo Ooppelin loota on oppivinaan, että nyt pitää olla hereillä, kohta se tuo hullu tuolla ratin takana on taas vaatimassa lisää vauhtia. Niinpä, kun ajan moottoritielle, kytken vakkarin todellista nopeutta 105kmh, Ooppeli menee kutosella. Vaan kun sen täytyy lisätä vähänkään vauhtia jonkun syyn X takia, niin se onneton runttaa samantien viitosen pesään ja jää pitkäks aikaa jurraamaan sillä, että jokomennäänjokomennäänmennäänköjohäh?! Eikä millään haluais vaihtaa takasin sille kutoselle. Siksipä; nykyään aina kun lähen töistä ja ajan sinne motarille, niin vaihdan laatikon manuaalille ennenkun kytken vakkarin. Sitten ajelen parikymmentä kilometriä motaria M6 vaihde päällä ja sen jälkeen voi taas viskata D:lle. Sitten se on jo älynnyt, että tuo hullu tuolla ratin takana haluaa mennä isolla vaihteella. Vähän hoopo on tuo loota tuosta kohdin.
Ooppeli on hirmusen kiva kiihytellä. Siinä riivatussa Mersussa piti olla 170hv ja 400nm. Tässä on papereissa 160hv ja 350nm. Mutta on käytökseltään ihan täysin erilainen auto mitä Mersu. Sitä jos halusit liikuttaa vähänkään ripeämmin, niin kaasua piti polkea ihan mieltä vailla ennenkun alko tapahtumaan mitään. Esim. jos taajamavauhdista lähit kiihyttämään, niin semmosella normaalilla kaasun polkemisella ei tapahtunut mitään muuta kun ööööööööÖÖÖÖÖÖÖÖ kierrokset vaan pomppasi kahdesta tuhannesta kahteen ja puoleen tuhanteen, meteli vähän lisääntyi, mutta vauhti ei juurikaan noussut. Se dealerin pihasta haettu, sittemmin hirven särkemä siästösika S202 200cdi (ohjelmoitu) oli vilkasliikkeisempi kun tuo S203 270CDI oli.
Ooppelilla kun lähet taajamavauhdista kiihyttämään, niin semmonen rauhallinen, tasainen kaasun painallus sinne jonnekin puolenvälin tienoille, niin se ottaa 11 sekuntia ja vauhtia on pulskat 120kmh. Ihan älytön ero näiden kahen auton välillä. Se vaimon entinen (sekin pirun riivaama...

) S211 320CDI liikkui kunnossa ollessaan jotakuinkin samalla tavalla kun tämä Ooppeli, toki ehkä vielä jonkun verran paremmin. Mutta ei tämä paljoa sille häviä. Maantielläkin hirmusen kiva ohitella rekkoja, kun kytkee ensin manuaalivaihteet käyttöön, valitsee viitosen ja samalla tavalla tasaisella painalluksella reilusti kaasua, niin kopin kohalla on vauhtia jo vallan mahottomasti. Pidän kovasti!
Pari viikkoa oston jälkeen pengoin hanskalokerosta kuitteja ihan sillain ajatuksen kanssa, että mitäs täältä löytyy? Yksi kuitti koski jotain ajovalolle tehtyä hommaa, en nyt muista mitä. Mutta asiakkaan nimi ja asuinpaikka oli semmoinen, että hän oli opiskeluaikoina minun kanssa samalla luokalla. Se oli taas myynyt auton sen maailmansuunnan työkaverilleen, jolta auto mennyt vaihdossa liikkeeseen. Ja nyt kun minä sen ostin, niin Ooppeli on vuodesta 2015 lähtien ollut saman ammattikunnan edustajien omistuksessa...
Soitin nuille entisille omistajille ja etenkin tämän minua edeltäneen kanssa keskustelin kauemminkin. Kyselin, että onko sillä tietoa siitä öljypohjan avaamisesta? Pyhästi vannoi, että hänen aikanaan sitä ei oo avattu. Kertoi edelleen, että häneltä auto meni Kamuxille männä syksynä, josta se on pullautettu tähän pienempään autoliikkeeseen, josta minä tämän ostin. Edelleen entinen omistaja kertoi, että hän oli loppuvuodesta kahtonut auton hintaa siellä pienemmässä liikkeessä ja miettinyt, että kylläpä saavat nauttia Ooppelin omistamisesta vähän pitempäänkin. Mutta, kun minä auton ostin, niin se hinta oli tippunut kahella tonnilla parissa kuukaudessa. Eli, ma vähän luulen, että asiassa on käynyt näin:
Kamuxilta se on työnnetty tälle yksityiselle myytäväksi, koska ei käy Kamuxin valikoimaan ikänsä, kilometriensä ja hintatasonsa vuoksi. Tämä yksityinen liike on koittanut myydä sitä arvoltaan yläkanttiin olevalla hinnalla. Ei oo menny kaupaksi, on tullut talvi ja pakkaset. On huomattu: hehkutus, käynnistys

piip piip piip, öljynpaine matala, sammuta moottori

Öljypohja on pudotettu lattialle siinä liikkeessä olleen rasvanäpin toimesta (siellä se sillonkin pyöri joutilaana kun tästä kauppoja tehtiin...), mutta ei oo tiedetty eikä vaivauduttu selvittämään oikeaa vikaa tuolle matalalle öljynpaineelle. On vaan todennäkösesti putsattu öljypumpun sihti (koska se oli minun pajaukon mukaan aivan puhdas), lyöty kottero nippuun ja toivotaan toivotaan, että vika poistuu. Eipä poistunutkaan, jolloin on pudotettu hintaa kahella tonnilla ja toivottu, että joku tonttu tulee tämän riesoikseen ostamaan. Ja tulihan se, minä tonttu.
Ja kun Ooppelin perävalot on häipyny pihasta, niin siellä on lyöty toisiaan hartioille, että menipäs lankaan tuokin tonttu! Vei sen konevikasen Ooppelin meiltä, menepäs rasvanäppi hakemaan meille pullat lähikaupasta, ny on juhlan paikka! Eivätkä arvanneet, että sain helekkarin halavalla hirmu hyvän Ooppelin. Eivätkä kyllä varmaan arvanneet sitäkään, mitenkä paskan Mersun saivat tilalle!!!
En muuten just tuosta Mersun paskuudesta johtuen todellakaan alkanut soittelemaan sinne liikkeeseen tuosta öljynpaineasiasta...
Olen edelleen sitä mieltä, että tämmönen viistoistavuotta vanha Ooppeli on aivan älyttömän paljon mainettaan parempi auto. Minä ainakin aion nyt jatkaa tyytyväisenä tällä ajelemista, ei mulla oo mitään hinkua tästä eroon päästä. Ainakaan vielä. Kuhan minä vielä saan sen toisen penkin paikoilleen, niin mikäpä tällä on kurruutellessa. Samat pienet suunnitteluvirheethän tässä toki on niinkun tuossa toisessakin, eli se mikrokytkin siihen takaluukun avaamiseen, eikä
mitään korvaavaa konstia jos se meneekin mykäksi. Tuulilasin kusijussin suuttimet oli kans semmoset sumumalliset. Minähän vihaan niitä jo lähtökohtaisestikin ja tässä niitä oli vielä yritetty säätää ilman oikeanlaista työkalua. Tästä johtuen kuskin puolelta se sumu tuli pyyhkijän varren päälle, vänkärin puolelta tuli vasemmasta reunasta semmonen pistemäinen ruikki joka lensi auton yli ja oikeasta reunasta tuli sumu pyyhkijän sulan alapuolelle.
Tilasin Aeromotorsilta H -koppaisen Astran suuttimet, käyvät yksiin ja ovat pistemallin suuttimet. Vaihtelin ne yhtenä päivänä ja heti paljon autompi tuli. Hintaakin kertyi mahottomat 4,18€ vasen suutin ja 4,07€ oikea suutin.
Ja sittenhän näissä on se yksi täysi kusi-/kaistapäisyys tuossa suunnittelussa. Minä en vieläkään ymmärrä, että missä ihmeen psykoosissa on ollu Ooppelin johtokunta, kun joku insinöörinretku on tullu esittelemään, että pannaanpa näihin Insignioihin tämmönen selkänojan kallistus, kahtokee, guck mal! Tämmönen 1950 -luvulta olevista jaappanialaisista riisikipoista peräsin oleva vipumallin kallistus! Eiköö jo oo hyvä, häh, was? Että ei mitään semmosta tylsää portaatonta pylpyrästä pyöritettävää joita on osattu tehä sivistysvaltioissa jo saatanan kymmeniä vuosia, vaan tämmönen! Ollaan erilaisia, jooko? Voitasko tämän kerran? Ja se on menty hyväksymään, voi hyvä donnerwetter und zum teufel sentään...
Ai niin. Minä oon nyt tällä viitisen tuhatta kilometriä ajellu ja tietokone näyttää keskikulutusta 5,9. Se ehti jo käydä 5,8 mutta sitten piti ottaa iso peräkärry koukkuun ja käydä hakemassa taloon uusi sohva, niin nous takas tuohon 5,9. Ensimmäiset kaksi tankillista minun ajamana todelliset kulutukset oli 6,1 ja 6,2. Sen jälkeiset tankilliset tasan 6. Vähän toista tuhatta kilumetriä pääsee tankillisella, olen iloinen.
Savolaiset ovat kaikista komeimpia ja muutenkin kaikessa ylivertaisia. Säälittävän primitiivisessä kateudessaan muut heimot yrittävät heitä pilkata.