Vanjan ja vaimon Ukkoslintu
Vanjan ja vaimon Ukkoslintu
Yleisön pyynnöstä huolimatta esitelemme toisaalla ihasteltua pinkkiä tipustamme sitten täälläkin. Ja kun kerran autosta on tarinaakin, niin laitetaanpa hieman stooria samantien...
Prologi
Kuten kaikki syvempää merkitystä omaavat suuret tarinat, niin tämäkin, juontavat juurensa päähenkilön lapsuuteen. Aikoinani juuri ns. housuunpaskomis vaiheesta päästyäni huomasin naapurin Mikan (nimi muutettu) hiekkalaatikossa kiehtovan punaisen muoviauton. Se oli semmoisen pienen röökiaskin kokoinen muovipirssi joita tuolloin 70-luvun alussa oli jokaisella pojalla. Niin minullakin (mm. MB SL, Chevrolet El Camino, Peugeot 403 cabriolet jne), mutta naapurin Mikallapa oli vaan semmoinen mitä minulla ei ollut. Se oli 58-60 Ford Thunderbird eli Squarebird avona. Olin aivan ällikällä lyöty tuon auton muodoista ja luulin ettei tuommoisia oikeasti ole olemassakaan. Virhe, eikä suinkaan viimeinen mitä autoista luulemiseen tulee. Oli lievästi sanottuna hurmioissani tuon Squarebirdin muodoista. Ja jatkoa seuraa. Voitte vain kuvitella millainen lähes orgasmiin verrattavissa oleva tunne lävähti läpi hennon pojan vartaloni, kun näin kuvan semmoisesta ihan oikeasta autosta. Wow, siis noita on ihan OIKEASTI olemassa. Tuon auton muotoilu ei jättänyt enää minua ikinä rauhaan.
1. luku
Sittemmin kun aloin ymmärtämään mopojen, oluen ja tyttöjen lisäksi myös kunnon musiikista, hiipi tajuntaani 50’s rock’n’roll, rockabilly yms juurihöttö ja ennen kaikkea Gene Vincent. Tuon hyvinkin kiihkeän ajan innoittamana 80-luvun alkupuolella, päädyin tekemään tuohon genreen liittyvää lehteä nimeltä ”Pink Thunderbird” joka oli napannut nimensä suoraan juurikin Gene Vincentin samannimisestä kappaleesta. Jossain vaiheessa aikamoinen keskioluen ja rock’n’rollin sävelen syövyttämänä yhdistyi päässäni ajatus: Haluan vaaleanpunaisen Squarebirdin! Unelma alkoi realisoitumaan 80-luvun puolenvälin ehtoopuolella kun törmäsin kaakonkulmalla vaikuttavan rock’n’roll persoonan omistamaan ’59 pinkkiin T-birdiin. Olin aivan taas fiiliksissä ja kaameissa kickseissä sumea ajatus päässä takoen: Niitä on ainakin jo yksi Suomessa…
2. luku
Samainen pinkki T-Bird putkahti esiin 90-luvun puolenvälin jälkeen erään helsinkiläisen teollisuusyrityksen takapihalla. Nyt jo hieman kulahtaneena ja aikamoisesti ruosteen raiskaamana. Samainen rokkipersoona omisti sen edelleen ja se oli jopa myytävänä. Kauppoja ei kuitenkaan tullut, kun käsissä oli omin voimin kulkevaa ruosteetonta fordiumia. Mutta, lievää suurempien mutkien ja parin vuoden jälkeen, juuri ennen milleniumia, huomasin omistavani tuon vaalenapunaisen unelman. Tarkalleen ottaen vaihdoin sen päittäin hyvinkin toimivaan ’83 Mercury Grand Marquis 4D sedaniin. T-bird, joka sai silloin lasteni suussa nimityksen ”Tipunen”, oli ajokunnossa mutta lievästi ilmaisten pientä laittoa vailla. Kunnostin pahimmat liikuntakyvyn esteet ja ajoin Tipusella kesän 2000 harrastekilvillä. Syksyn tullen koitti karu hetki. Tipusen hitsaamiseen varatut rahat olivat menneet naisten, lasteni ja omasta kurkustani alas. Olin perse auki ja pihalla kasa ruosteista Thunderbirdiä. Tässä vaiheessa olin tehnyt myös pari muutakin huonompaa autokauppaa ja silloinen elämäntilanne alkoi vaatia jotain kulkukelpoista katsatettua autoa pihaan.
3. luku
Kun hätä on suurin, toivoo vessan olevan lähellä, tai autoasioissa kaverin, joka kaipaa uusia haasteita. Tässä tapauksessa tuo kaveri oli eräs puolituttu Raimo (nimeä ei muutettu), jolle oli pari vuotta taaksepäin trokannut hyväkuntoisen ’69 Dodge Coronet 4D sedanin. Ei kauaa mennyt kun sain Raimon innostumaan T-Birdistä ja teimme vaihtokaupat Coronetin ja Tipusen välillä. Koska omasta mielestä tein huonon kaupan, ja kyse kun oli unelmieni autosta, vaadin kauppaan erikoisehdon. Tämä ehto oli, että jos Raimo kyllästyy Tipuseen, minä olen ostajaehdokas nr 1 ja jos olen yhä PA, niin Tipusen voi myydä muualle. Lyötiin kättä päälle ja kyynelsilmin hyvästelin Tipusen uuteen kotiin. Tipusen kannalta tuo kauppa ei ollut huono, vaan päinvastoin. Raimolla oli talli ja intoa (ja rahaakin) tehdä. Vuosien aikana Tipunen ensin hitsattiin ryhtiin ja tämän jälkeen maalattiin alkuperäisempään sävyyn. Sen jälkeen sitä vuosien kuluessa sitä vain kunnostettiin pala palalta paremmaksi. Vuosien varrella Raimo n kanssa soiteltiin toisinaan tai läheteltiin e-mailia. Vuonna 2005 iski Raimoon muskelikuume ja lupauksensa mukaisesti hän soitti minulle. Sillä kertaa ei tehty kauppoja ja sydän kylmänä odottelin miten Tipusen käy. Omalta kannaltani katsoen kävi hyvin. Raimon muskelikuume laski ja Tipunen jäi hänen huomaansa.
4.luku
Elämä siis heitteli ja muutoksia omaankin elämään tuli tuona aikana 2000-luvun alussa paljon, mm. avioero ja jokusen vuoden jälkeen uusi rakkaus ja avio-onni. Vuoden 2010 Classic Motor Showssa olikin passelisti Friikeillä esitteillä ’59 valkoinen T-Bird, jota kävin ihastelemassa silloin tulevan vaimoni kanssa. Vaimo ihasteli haltioissaan T-Birdin muodokkuutta ja mainitsin hänelle ohimennen hänelle, että onhan minullakin tämmöinen aikoinaan, vaaleanpunainen. Sain häneltä katseen jossa yhdellä silmäyksellä kerrottiin ”senkin imbesilli paviaani miksi olet moisen myynyt pois”. Sain kuitenkin kesällä olleiden häittemme jälkeen yllättäen uuden mahdollisuuden… Alkusyksystä soi puhelin ja Raimohan se sieltä soitteli, kuten aikoinaan oli luvannut. Vastatessani puheluun en voinut muuta toivoa kuin että asiana olisi ihan oikeasti Tipusen myynti, ja olihan se. Tuskin maltoin odottaa että vaimoni pääsi töistä kotiin ja kuin ohimennen kerroin hänelle, että muistatahan sen Lahden näyttelyn T-Birdin? Muistathan että kerroin myös että minulla on semmoinen ollut vaaleanpunaisena…? Nyt se olisi myynnissä. Reaktio oli aika epäuskoinen… siis ihan oikeastiko? Pienen neuvottelun jälkeen kävimme jokusen päivän päästyä koeajolla, jonka lopputuloksena alkoi hintaneuvottelut. Ne sujuivat kuitenkin molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä ja totesimme arvioivamme Tipusen hinnan aikalailla samalle tasolle. Syyskuussa sitten kauppasumman vaihdettua omistajaa, Tipunen lennähti ns. takaisin kotipesään.
Epilogi
Tipusella tuli jokunen kilometri viime syksynä vielä ajettua, ja ne kilometrit vain vahvistivat meidän molempien tunneta siitä, että päätös oli oikea. Nyt tänä vuonna on Tipunen lennähdellyt iloisesti vain hieman kiukutellen, mutta kotipesään ollaan aina päästy. En lupaa mitään, mutta saattaa olla niin, ettei tämä kuitenkaan jäänyt vielä viimeiseksi tarinaksi tämän linnun anatomiasta. Lopuksi vielä lyhyt file itse tarinan päähahmosta
merkki ja mallinimi: Ford Thunderbird
korimalli: 2DHT
vuosimalli: 1959
tekniikka: V8 352 + Cruise-o-matic automatti
Ja täällä Tipunen pesii nykyään:
Prologi
Kuten kaikki syvempää merkitystä omaavat suuret tarinat, niin tämäkin, juontavat juurensa päähenkilön lapsuuteen. Aikoinani juuri ns. housuunpaskomis vaiheesta päästyäni huomasin naapurin Mikan (nimi muutettu) hiekkalaatikossa kiehtovan punaisen muoviauton. Se oli semmoisen pienen röökiaskin kokoinen muovipirssi joita tuolloin 70-luvun alussa oli jokaisella pojalla. Niin minullakin (mm. MB SL, Chevrolet El Camino, Peugeot 403 cabriolet jne), mutta naapurin Mikallapa oli vaan semmoinen mitä minulla ei ollut. Se oli 58-60 Ford Thunderbird eli Squarebird avona. Olin aivan ällikällä lyöty tuon auton muodoista ja luulin ettei tuommoisia oikeasti ole olemassakaan. Virhe, eikä suinkaan viimeinen mitä autoista luulemiseen tulee. Oli lievästi sanottuna hurmioissani tuon Squarebirdin muodoista. Ja jatkoa seuraa. Voitte vain kuvitella millainen lähes orgasmiin verrattavissa oleva tunne lävähti läpi hennon pojan vartaloni, kun näin kuvan semmoisesta ihan oikeasta autosta. Wow, siis noita on ihan OIKEASTI olemassa. Tuon auton muotoilu ei jättänyt enää minua ikinä rauhaan.
1. luku
Sittemmin kun aloin ymmärtämään mopojen, oluen ja tyttöjen lisäksi myös kunnon musiikista, hiipi tajuntaani 50’s rock’n’roll, rockabilly yms juurihöttö ja ennen kaikkea Gene Vincent. Tuon hyvinkin kiihkeän ajan innoittamana 80-luvun alkupuolella, päädyin tekemään tuohon genreen liittyvää lehteä nimeltä ”Pink Thunderbird” joka oli napannut nimensä suoraan juurikin Gene Vincentin samannimisestä kappaleesta. Jossain vaiheessa aikamoinen keskioluen ja rock’n’rollin sävelen syövyttämänä yhdistyi päässäni ajatus: Haluan vaaleanpunaisen Squarebirdin! Unelma alkoi realisoitumaan 80-luvun puolenvälin ehtoopuolella kun törmäsin kaakonkulmalla vaikuttavan rock’n’roll persoonan omistamaan ’59 pinkkiin T-birdiin. Olin aivan taas fiiliksissä ja kaameissa kickseissä sumea ajatus päässä takoen: Niitä on ainakin jo yksi Suomessa…
2. luku
Samainen pinkki T-Bird putkahti esiin 90-luvun puolenvälin jälkeen erään helsinkiläisen teollisuusyrityksen takapihalla. Nyt jo hieman kulahtaneena ja aikamoisesti ruosteen raiskaamana. Samainen rokkipersoona omisti sen edelleen ja se oli jopa myytävänä. Kauppoja ei kuitenkaan tullut, kun käsissä oli omin voimin kulkevaa ruosteetonta fordiumia. Mutta, lievää suurempien mutkien ja parin vuoden jälkeen, juuri ennen milleniumia, huomasin omistavani tuon vaalenapunaisen unelman. Tarkalleen ottaen vaihdoin sen päittäin hyvinkin toimivaan ’83 Mercury Grand Marquis 4D sedaniin. T-bird, joka sai silloin lasteni suussa nimityksen ”Tipunen”, oli ajokunnossa mutta lievästi ilmaisten pientä laittoa vailla. Kunnostin pahimmat liikuntakyvyn esteet ja ajoin Tipusella kesän 2000 harrastekilvillä. Syksyn tullen koitti karu hetki. Tipusen hitsaamiseen varatut rahat olivat menneet naisten, lasteni ja omasta kurkustani alas. Olin perse auki ja pihalla kasa ruosteista Thunderbirdiä. Tässä vaiheessa olin tehnyt myös pari muutakin huonompaa autokauppaa ja silloinen elämäntilanne alkoi vaatia jotain kulkukelpoista katsatettua autoa pihaan.
3. luku
Kun hätä on suurin, toivoo vessan olevan lähellä, tai autoasioissa kaverin, joka kaipaa uusia haasteita. Tässä tapauksessa tuo kaveri oli eräs puolituttu Raimo (nimeä ei muutettu), jolle oli pari vuotta taaksepäin trokannut hyväkuntoisen ’69 Dodge Coronet 4D sedanin. Ei kauaa mennyt kun sain Raimon innostumaan T-Birdistä ja teimme vaihtokaupat Coronetin ja Tipusen välillä. Koska omasta mielestä tein huonon kaupan, ja kyse kun oli unelmieni autosta, vaadin kauppaan erikoisehdon. Tämä ehto oli, että jos Raimo kyllästyy Tipuseen, minä olen ostajaehdokas nr 1 ja jos olen yhä PA, niin Tipusen voi myydä muualle. Lyötiin kättä päälle ja kyynelsilmin hyvästelin Tipusen uuteen kotiin. Tipusen kannalta tuo kauppa ei ollut huono, vaan päinvastoin. Raimolla oli talli ja intoa (ja rahaakin) tehdä. Vuosien aikana Tipunen ensin hitsattiin ryhtiin ja tämän jälkeen maalattiin alkuperäisempään sävyyn. Sen jälkeen sitä vuosien kuluessa sitä vain kunnostettiin pala palalta paremmaksi. Vuosien varrella Raimo n kanssa soiteltiin toisinaan tai läheteltiin e-mailia. Vuonna 2005 iski Raimoon muskelikuume ja lupauksensa mukaisesti hän soitti minulle. Sillä kertaa ei tehty kauppoja ja sydän kylmänä odottelin miten Tipusen käy. Omalta kannaltani katsoen kävi hyvin. Raimon muskelikuume laski ja Tipunen jäi hänen huomaansa.
4.luku
Elämä siis heitteli ja muutoksia omaankin elämään tuli tuona aikana 2000-luvun alussa paljon, mm. avioero ja jokusen vuoden jälkeen uusi rakkaus ja avio-onni. Vuoden 2010 Classic Motor Showssa olikin passelisti Friikeillä esitteillä ’59 valkoinen T-Bird, jota kävin ihastelemassa silloin tulevan vaimoni kanssa. Vaimo ihasteli haltioissaan T-Birdin muodokkuutta ja mainitsin hänelle ohimennen hänelle, että onhan minullakin tämmöinen aikoinaan, vaaleanpunainen. Sain häneltä katseen jossa yhdellä silmäyksellä kerrottiin ”senkin imbesilli paviaani miksi olet moisen myynyt pois”. Sain kuitenkin kesällä olleiden häittemme jälkeen yllättäen uuden mahdollisuuden… Alkusyksystä soi puhelin ja Raimohan se sieltä soitteli, kuten aikoinaan oli luvannut. Vastatessani puheluun en voinut muuta toivoa kuin että asiana olisi ihan oikeasti Tipusen myynti, ja olihan se. Tuskin maltoin odottaa että vaimoni pääsi töistä kotiin ja kuin ohimennen kerroin hänelle, että muistatahan sen Lahden näyttelyn T-Birdin? Muistathan että kerroin myös että minulla on semmoinen ollut vaaleanpunaisena…? Nyt se olisi myynnissä. Reaktio oli aika epäuskoinen… siis ihan oikeastiko? Pienen neuvottelun jälkeen kävimme jokusen päivän päästyä koeajolla, jonka lopputuloksena alkoi hintaneuvottelut. Ne sujuivat kuitenkin molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä ja totesimme arvioivamme Tipusen hinnan aikalailla samalle tasolle. Syyskuussa sitten kauppasumman vaihdettua omistajaa, Tipunen lennähti ns. takaisin kotipesään.
Epilogi
Tipusella tuli jokunen kilometri viime syksynä vielä ajettua, ja ne kilometrit vain vahvistivat meidän molempien tunneta siitä, että päätös oli oikea. Nyt tänä vuonna on Tipunen lennähdellyt iloisesti vain hieman kiukutellen, mutta kotipesään ollaan aina päästy. En lupaa mitään, mutta saattaa olla niin, ettei tämä kuitenkaan jäänyt vielä viimeiseksi tarinaksi tämän linnun anatomiasta. Lopuksi vielä lyhyt file itse tarinan päähahmosta
merkki ja mallinimi: Ford Thunderbird
korimalli: 2DHT
vuosimalli: 1959
tekniikka: V8 352 + Cruise-o-matic automatti
Ja täällä Tipunen pesii nykyään:
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
ahaa.. kiitos tarinasta
ja.. minäkin teen aina tuttaville myydessä myyntiehtoihin tuon vaatimuksen että minulla on etu-osto-oikeus jos niin haluan. jos auto tulee joskus myyntiin minulla on oikeus ostaa se takaisin sopivalla tai siitä jo tarjotulla hinnalla.
ja.. minäkin teen aina tuttaville myydessä myyntiehtoihin tuon vaatimuksen että minulla on etu-osto-oikeus jos niin haluan. jos auto tulee joskus myyntiin minulla on oikeus ostaa se takaisin sopivalla tai siitä jo tarjotulla hinnalla.
Viimeksi muokannut NonSenCe, 26.7.2011 15:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
w124, 300td. autom. -92. -LiNTTauTuJa-
..making sense, is NOT my priority..
..making sense, is NOT my priority..
- Easy Rider
- hupimestari
- Viestit: 8062
- Liittynyt: 05.7.2007 19:15
- Paikkakunta: Kökkelin kinkamalla
-64 390:n kanssa touhunneena voin sanoa onnea matkaan. Onneksi tuo kuusneljä Tipi ei ole oma, ku siitä nähen kalliita näättäs olovan osaset ja laitto. Mukava sillä on ruisata, mikä jottei. Vaan sittä ku sitä olis kiiru, niin teho (300hv?), jarrut, ja ajo-omituisuudet eivät vaan missään kohti satu yksiin.
Vetonivel on takavetosessa tarpeeton.
- Meissenkeri
- Viestit: 3837
- Liittynyt: 15.8.2006 2:10
- Paikkakunta: pohjolan pääkaupunki
Kyllähän se meitin "Tipunen" oli. Olin yksi pääorganisaattoreista ko. dokkarin illan bileistä ja paikalla piti Ukkoslinnulla lennähtää jo niinkuin "viran takia"
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Nyt kuulkaa sanalla sanoen V*TUTTAA ja ISOSTI! Tästä on pakko luopua vaikka sydän vuotaa verta On se vaan näemmä niin, että tätä unelmaa ei kai ole tarkoitettu mulle pidettäväksi kuin hetken.
Lyhyesti homma menee näin:
Vaimo ja hänen ex omistivat omakotitalon. Heille tuli ero n. kolme vuotta sitten. Vaimo jäi asumaan taloon ja ex muutti pois. Noin 2,5 vuotta sitten talo myytiin pois ja vaimo muutti uuteen omaan kotiin. Viime kesänä talosta paljastui homevaurio, joka johtui vaimoa ja hänen exää edeltävien omistajien virheellisestä vesivaurion korjaamisesta. Mutta kukapa on vastuussa. No vaimo jä hänen ex. Tarinassa on se hyvä puoli, että vaurio ei ollut niin paha että kauppa olisi täytynyt purkaa. Mutta vastuu talosta oli nyt tuli lasku, ja iso meidän talouteen nähden. Vaimon exälle nostan hattua, että hän paiski talon omistajan kanssa ahkerasti hommia homevaurion korjaamiseksi ja lasku jäi näin ollen hieman pienemmäksi kuin mitä se pahimmilla olisi voinut olla. Mutta nelinumeroinen summa sieltä tuli, meille.
Mutta eipä meillä tuoreilla asuntovelallisilla ole repäistä tuommosta summaa taskusta ja vähän vajaan kymppitonnin lisävelka ei kiihota, kun nytkin ollaan jo aika tiukoilla.
Tämä on pakko myydä. eikä tästä saadut rahatkaan ehkä riitä, silti täytyy kai ottaa velkaa... Tämmöstä on karu arki välillä.
P.S Jos haluat tarjota linnulle uuden kodin, voit ottaa yhteyttä yv:llä. Hinta on 8869,55 euroa.
Lyhyesti homma menee näin:
Vaimo ja hänen ex omistivat omakotitalon. Heille tuli ero n. kolme vuotta sitten. Vaimo jäi asumaan taloon ja ex muutti pois. Noin 2,5 vuotta sitten talo myytiin pois ja vaimo muutti uuteen omaan kotiin. Viime kesänä talosta paljastui homevaurio, joka johtui vaimoa ja hänen exää edeltävien omistajien virheellisestä vesivaurion korjaamisesta. Mutta kukapa on vastuussa. No vaimo jä hänen ex. Tarinassa on se hyvä puoli, että vaurio ei ollut niin paha että kauppa olisi täytynyt purkaa. Mutta vastuu talosta oli nyt tuli lasku, ja iso meidän talouteen nähden. Vaimon exälle nostan hattua, että hän paiski talon omistajan kanssa ahkerasti hommia homevaurion korjaamiseksi ja lasku jäi näin ollen hieman pienemmäksi kuin mitä se pahimmilla olisi voinut olla. Mutta nelinumeroinen summa sieltä tuli, meille.
Mutta eipä meillä tuoreilla asuntovelallisilla ole repäistä tuommosta summaa taskusta ja vähän vajaan kymppitonnin lisävelka ei kiihota, kun nytkin ollaan jo aika tiukoilla.
Tämä on pakko myydä. eikä tästä saadut rahatkaan ehkä riitä, silti täytyy kai ottaa velkaa... Tämmöstä on karu arki välillä.
P.S Jos haluat tarjota linnulle uuden kodin, voit ottaa yhteyttä yv:llä. Hinta on 8869,55 euroa.
Viimeksi muokannut Vanja-eno, 02.11.2011 0:40. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
harmillinen juttu.
jää varmasti harmittamaan.. jos saat sen myytyä hyvään kotiin niin muista tehdä sopimus että sinulla on aina etu-osto-oikeus autoon jos se tulee myyntiin.
tai jos myisit ihan kaiken muun ja ajelis tällä sitten kaikki ajot?
jää varmasti harmittamaan.. jos saat sen myytyä hyvään kotiin niin muista tehdä sopimus että sinulla on aina etu-osto-oikeus autoon jos se tulee myyntiin.
tai jos myisit ihan kaiken muun ja ajelis tällä sitten kaikki ajot?
w124, 300td. autom. -92. -LiNTTauTuJa-
..making sense, is NOT my priority..
..making sense, is NOT my priority..
Idea teoriassa hyvä käytännössä ei kun pitää ajaa 4 x viikossa 100 km pelkästään työmatkaa... Ja sitten se ruostesuojaus...jne.NonSenCe kirjoitti:tai jos myisit ihan kaiken muun ja ajelis tällä sitten kaikki ajot?
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Tänään saatiin lopullinen lasku. Oli vajaa pari donaa pienempi kuin luultiin, mutta ei se silti lohduta... Iso summa on silti.
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Se kävi kyllä mielessä, mutta kylmät taloudelliset tosiseikat ajoivat myyntiin. Rahaa olisi ollut pitää tuota, ajaakin sillä kohtuullisesti sekä maksaa tallimaksua korjaus & säilytystiloista. Mutta kulutusluoton maksaminen olisi sitten jo kirpaissut ns. normielämänmenot aika tiukalle.Aki P kirjoitti:Itse olisin jo melkein pyörtänyt periaatteeni "velkaautolla ei ajeta" ja olisin hakenu lisää vippiä tuommosen pitämiseen jos oisin yhtä paljon nähnyt vaivaa yhden noin hienon auton kohdalla
Itte olisin voinu elää vaikka puurolla, mutta selitä sitten 14- ja 12-vuotiaille toisen miehen lapsille (joita ei autot kiinnosta tippaakaan) jotka asuvat saman katon alla, että nyt syödään näkkäriä ettekä saa mitään kivaa kun mulla on toi auto pakko saada pitää se. Niillä on ollu jo tottumista siihen että äiti nakkas hyvätulosen isän pellolle ja sitten vielä tapas sen jälkeen jonkun perseaukisen autohullun pösilön...
Mutta, ihan lukuina tuore n. 230 000€ suuruinen asuntolaina ja sen lyhennykset kahdelta aika pienituloiselta on jo kova paukku plus siihen se 9000 päälle kulutusluottoa ja sen lyhennykset. Ei onnistu. Onneksi jäi sentään tuo Jorma-Skoda.
Tosin on tässä rouvan kanssa laskettu että olisko varaa ottaa 3500 lainaa ja hankkia vaikka... ööö... joku vanha Mersu, vaikka joku ponttooni, joka on vaimollekin jo tarpeeksi vanha
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Päivitetään. Marraskuussa 2011 meni kaupaksi ja nyt on tuo ostaja nettiautossa myymässä tuota. Kovaa tiliä yrittää tehdä vaikkei kuvista päätelle ole juuri muuta tehty kuin putsattu. Reily 7000 euroa tuosta saatiin ja sen voin sanoa vailla katkeruutta, että nykypyynti 12 000 on kyllä aika paljon yläkanttiin tuosta vempeleestä.Vanja-eno kirjoitti:Niin, tämähän meni sitten kaupaks jo tuolloin marraskuussai. Linnun uusi koti löytyy Orimattilasta.
Jos olis rahaa eikä lainaa yhtään, niin kävisin hakemassa itelle takasin.
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Tervehdys ja kiitos hienosta tarinasta. Vahingossa eksyin tälle sivulle lukemaan tätä juttuasi ukkoslinnusta ja oli ihan pakko kirjautua tänne ja tulla kertomaan että tipunen seikkailee tätä nykyä täällä Oulussa.Vanja-eno kirjoitti:Päivitetään. Marraskuussa 2011 meni kaupaksi ja nyt on tuo ostaja nettiautossa myymässä tuota. Kovaa tiliä yrittää tehdä vaikkei kuvista päätelle ole juuri muuta tehty kuin putsattu. Reily 7000 euroa tuosta saatiin ja sen voin sanoa vailla katkeruutta, että nykypyynti 12 000 on kyllä aika paljon yläkanttiin tuosta vempeleestä.Vanja-eno kirjoitti:Niin, tämähän meni sitten kaupaks jo tuolloin marraskuussai. Linnun uusi koti löytyy Orimattilasta.
Jos olis rahaa eikä lainaa yhtään, niin kävisin hakemassa itelle takasin.
Terveisin tipusen uusi omistaja
Onpas hieno juttu että kirjauduit oikeen tänne... Tervetuloa ja toivottavasti ukkoslinnun kuulumisia kertoilet välillä vaikka tämän topicin jatkoksi...
Mercedes Benz S203 C 180K -05 Avantgarde Sport "OMG-BLÄCK-EDITSÖÖN"
® Mesen 199-klubi
EX-mersut:
Mercedes Benz W201 190E 2,0i -89
Mercedes Benz W201 190E 2,0i -91
® Mesen 199-klubi
EX-mersut:
Mercedes Benz W201 190E 2,0i -89
Mercedes Benz W201 190E 2,0i -91
Mahtava juttu. Laitatko mulle yv:nä sun puhelinnumeron, niin voin kertoa vieläkin enempi tuosta biilistä jos kiinnostaa. Niin, ja jäihän mulla tänne hyllyyn "vahingossa" tuohon tarkoitettu jarrutehostin, kun oli kova poika tinkimään se ostaja kaima...mikzutin kirjoitti:Tervehdys ja kiitos hienosta tarinasta. Vahingossa eksyin tälle sivulle lukemaan tätä juttuasi ukkoslinnusta ja oli ihan pakko kirjautua tänne ja tulla kertomaan että tipunen seikkailee tätä nykyä täällä Oulussa.Vanja-eno kirjoitti:Päivitetään. Marraskuussa 2011 meni kaupaksi ja nyt on tuo ostaja nettiautossa myymässä tuota. Kovaa tiliä yrittää tehdä vaikkei kuvista päätelle ole juuri muuta tehty kuin putsattu. Reily 7000 euroa tuosta saatiin ja sen voin sanoa vailla katkeruutta, että nykypyynti 12 000 on kyllä aika paljon yläkanttiin tuosta vempeleestä.Vanja-eno kirjoitti:Niin, tämähän meni sitten kaupaks jo tuolloin marraskuussai. Linnun uusi koti löytyy Orimattilasta.
Jos olis rahaa eikä lainaa yhtään, niin kävisin hakemassa itelle takasin.
Terveisin tipusen uusi omistaja
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Jaahas, tämä se oli hiljattain Nettiautossa myytävänä ja Hp. oli maltillinen 9000€... Meni nopsaan kaupaksi. Olisi kiva tietää minne päin Tipunen lensi pesimään...
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Minua ei auton ulkoasu haitannut eikä FE-koneelle tyypilinen pakosarjojen säksätys. Sisusta tässä autossa on ehkä se ns. kovin paikka. Kun on sen verran siistihkö, ettei viitsisi alkaa tekemään uusiksi, mutta sen verran elämää nähnyt että alkaa harmittamaan sitä joka haluaa kaiken olevan tip top. Lisäksi kun ottaa sistustan pois, huomaa savotan suuruuden mitä olisi tehtävänä priimaan. Eli liian hyvä tekijälle rojektiksi mutta liian patinoitunut näyttelyautoksi.
Eli olis mulle just passeli kun ei vituta jollei jaksakkaan pestä ja vahata joka toinen päivä, tai jos tulee naarmu, puhumattakaan siitä että sattuisi sisällä kaliaa kaatumaan jonnekin.
Jos nykyinen omistaja lukee tätä, niin ota yhteyttä kun oot mymässä.
Eli olis mulle just passeli kun ei vituta jollei jaksakkaan pestä ja vahata joka toinen päivä, tai jos tulee naarmu, puhumattakaan siitä että sattuisi sisällä kaliaa kaatumaan jonnekin.
Jos nykyinen omistaja lukee tätä, niin ota yhteyttä kun oot mymässä.
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Re: Vanjan ja vaimon Ukkoslintu
Päivitetään viestiketjua. Tipunen löysi pitkäaikaisen pesän edellisen viestin jälkeen Savonlinnasta.
Nyt tänä kesänä sitten vaihtoi omistajaa, ja tällä hetkellä Tipunen pesii Mikkelissä autoliikkeessä hurjaan ylihintaan...
https://www.nettiauto.com/ford/thunderbird/12157525
Nyt tänä kesänä sitten vaihtoi omistajaa, ja tällä hetkellä Tipunen pesii Mikkelissä autoliikkeessä hurjaan ylihintaan...
https://www.nettiauto.com/ford/thunderbird/12157525
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi
Re: Vanjan ja vaimon Ukkoslintu
Näinkin tuon ilmoituksen ja tunnistin auton.
Hinnathan noissa on muutenkin ollut aika rajussa nousussa
Hinnathan noissa on muutenkin ollut aika rajussa nousussa
Ville
Meillä ei ennään mennä jeepillä Vennään.
Meillä ei ennään mennä jeepillä Vennään.
Re: Vanjan ja vaimon Ukkoslintu
Niin, hullu ei ole se joka pyytää… Naurattaa kun itse tiedän millä rahalla Tipu siirtyi omistajalta toiselle.
-"Miun mielestä kaikellaiset kirkkaat vilkut sekä Penta-vanteet Mersuissa pitäs laissa kieltää, mie en niistä tykkää, piste. Toiset saapi minun puolesta tykätä jos haluaa.."-
® Mesen Porkkana-klubi
® Mesen Porkkana-klubi